Sormet multaan

Olen ottanut puutarhaani vaikutteita permakulttuurista ja pyrkinyt rakentamaan kasvikiltoja eli kasviryhmiä, jonka jäsenet hyödyttävät toinen toisiaan. Yksi ryhmän peruskasvityyppi on typensitojakasvi. Olenkin etsinyt puutarhaani monivuotisia typensitojakasveja ja pyrkinyt sijoittamaan niitä eri puolille, erityisesti marja- ja hedelmäkasvien yhteyteen. Viime vuonna kasvikuvastoja tutkiessani silmiini osui lakritsijuuri, joka on sekä yrttikasvi että typensitojakasvi. Mustilan Puutarhalle lähtikin heti tammikuussa siementilaus. Toivottavasti saan siement itämään ja jopa säilymään seuraavaan kesään. Kasvi vaatii nimittäin suojauksen talvehtiakseen.

Lakritsijuuri
Lakritsijuuri (kuva Mustilan puutarha)

Inkivääri oli unohtunut nahistumaan keittiön pöydälle. Muhkun kohdalta pilkahteli lupaavasti vihreää. Innostuinkin kokeilemaan inkiväärin kasvatusta. Leikkasin sen osiin ja tökkäsin palaset multaan. Tässä saatoin tosin tehdä virheen, sillä nyt luin, että inkivääri lähtisi parhaiten kasvuun, kun laittaa multaan kokonaisen mukulan. Pituutta pikku versolle hujahti kuitenkin hetkessä mukavasti lisää. Toivottavasti kasvu jatkuu ja saan nauttia kesällä oman maan inkivääristä. Jos kasvu tyssää niin voin kokeilla paremmalla onnella myöhemmin keväällä. Aikaa on vielä.

Inkiväärin verso

Keijunmekko täytyisi myös laittaa aluille jo varhain. Avasin jännittyneenä viime syksynä talteen keräämäni siemenkodat. Kuorien suojista tuli mukavasti siemeniä. Ylimääräiset kodat lahjoitin paikallisessa FB-ryhmässä muille mekkoilijoille. Idätyksessä on tärkeää tasainen kosteus ja valo. Laitoinkin siemenet idätyslautalle ja spotin alle 18.1. Katsotaan miten itäminen etenee. Versoileva.fi on tehnyt hienon podcastin keijunmekon kasvatuksesta.

Keijunmekon siemenet lautalla