Hortaa hortoilijalle

Minttu, litulaukka ja nokkonen.

Kevään ja kasvun voima on uskomaton. Kylmyydestä huolimatta maa puskee uutta elämää. Omassa puutarhassani kasvun kukoistuksesta kilvoittelevat mintut, litulaukka ja nokkonen. Nokkosesta voi tehdä vaikka nokkospestoa (ohje K-ruoka). Myös litulaukasta voi tehdä pestoa. Villiyrttiasiantuntija prof. Sinikka Piippo on antanut hienon vinkin karjalanpiirakoiden maustamisesta litulaukalla. Siinä litulaukkaa silputaan karjalanpiirakan päälle. Litulaukan päälle laitetaan juustoa ja lopuksi koko komeutta lämmitetään uunissa kunnes juusto sulaa.

Nokkospesto

200g nokkosia

1 dl pinjansiemeniä

1 dl parmesaania

2 valkosipulinkynttä

1 1/2 dl oliiviöljyä

1/2-1 tl suolaa

Puutarhassani kasvaa myös karhunlaukkaa, mutta en tiedä raaskinko ottaa sitä vielä käyttöön.

Syksyllä kylvin mielestäni runsaasti uusia sipulikukkia, mutta näin keväällä sitä huomaa, että enemmänkin voisi olla. Kevät on hyvä aika kuvata vajaalta tuntuvat kohdat, sillä syksyllä kaikki tuntuu taas olevan aivan täynnä. Varsinkin tontin rajalle voisi istuttaa reilusti scilloja ja samoin jalkakäytävän varteen ohikulkijoita ilahduttamaan.

Tässä on selvää sipulikukkavajausta

Oli iloinen yllätys, että jättilaukat näyttäisivät lähteneen leviämään siemenistä. Tosin saanen odotella useamman vuoden ennen kuin näistä pikkuriikkisistä taimista kasvaa kukkivia jättilaukkoja. Sieviä nuo kuitenkin ovat jo nykyisessä asussaan.

Jättilaukan siementaimia

Tilasin taas 60 säkin lavan multaa pihalle. Multa tuntuu vain katoavan johonkin (olenko tiivistänyt lepsusti – luultavasti kyllä). Lisäksi haluan kohotella ja laajentaa penkkejäni. Mullan lisäksi tilasinkin säkillisen turveharkkoja. Sahasin harkot puoliksi, sillä ne ovat aika tyyriitä, ja jatkoin niillä jo viime vuonna aloittamaani reunustustyötä.

Yläpihan mutkitteleva polku sai turveharkkorajauksen

Toinen reunustustyömaa löytyy alapihalta. Piha viettää kohti koillista ja tuntui kaipaavan pientä pengertä. Niinpä olen kasannut pientä reunusta koivupölleistä lähelle naapurin rajaa. Pengertyön lisäksi koivupöllit toimivat tärkeänä lahopuun lisääjänä puutarhassani.

Koivupöllit pengertävät pihan alareunaa.

Olen suhtautunut lammen ja puron ylläpitoon aika huolettomasti. Viime syksynä jätin puropumpun lampeen ja hyvin tuo tuntui pelittävän vielä keväällä. Puhdistustakaan en ole juuri tehnyt. Syksyllä napsin suurimpiä vihreitä pois rehevöittämästä ja nyt keväällä täytyisi vielä keräillä isoimmat oksat ja lehtikasat pois. Muutoin kuitenkin tykkään tälläisestä luonnollisen näköisestä menosta ja vähäisestä työnteosta. Sammakot ja liskot ovat taas laskeneet kutunsa lammikkoon ja vesi näyttää kirkkaalta.

Lammikon vieressä oleva puro on saanut leskenlehtiä ja sammalta kylkiinsä.

Sormet multaan

Olen ottanut puutarhaani vaikutteita permakulttuurista ja pyrkinyt rakentamaan kasvikiltoja eli kasviryhmiä, jonka jäsenet hyödyttävät toinen toisiaan. Yksi ryhmän peruskasvityyppi on typensitojakasvi. Olenkin etsinyt puutarhaani monivuotisia typensitojakasveja ja pyrkinyt sijoittamaan niitä eri puolille, erityisesti marja- ja hedelmäkasvien yhteyteen. Viime vuonna kasvikuvastoja tutkiessani silmiini osui lakritsijuuri, joka on sekä yrttikasvi että typensitojakasvi. Mustilan Puutarhalle lähtikin heti tammikuussa siementilaus. Toivottavasti saan siement itämään ja jopa säilymään seuraavaan kesään. Kasvi vaatii nimittäin suojauksen talvehtiakseen.

Lakritsijuuri
Lakritsijuuri (kuva Mustilan puutarha)

Inkivääri oli unohtunut nahistumaan keittiön pöydälle. Muhkun kohdalta pilkahteli lupaavasti vihreää. Innostuinkin kokeilemaan inkiväärin kasvatusta. Leikkasin sen osiin ja tökkäsin palaset multaan. Tässä saatoin tosin tehdä virheen, sillä nyt luin, että inkivääri lähtisi parhaiten kasvuun, kun laittaa multaan kokonaisen mukulan. Pituutta pikku versolle hujahti kuitenkin hetkessä mukavasti lisää. Toivottavasti kasvu jatkuu ja saan nauttia kesällä oman maan inkivääristä. Jos kasvu tyssää niin voin kokeilla paremmalla onnella myöhemmin keväällä. Aikaa on vielä.

Inkiväärin verso

Keijunmekko täytyisi myös laittaa aluille jo varhain. Avasin jännittyneenä viime syksynä talteen keräämäni siemenkodat. Kuorien suojista tuli mukavasti siemeniä. Ylimääräiset kodat lahjoitin paikallisessa FB-ryhmässä muille mekkoilijoille. Idätyksessä on tärkeää tasainen kosteus ja valo. Laitoinkin siemenet idätyslautalle ja spotin alle 18.1. Katsotaan miten itäminen etenee. Versoileva.fi on tehnyt hienon podcastin keijunmekon kasvatuksesta.

Keijunmekon siemenet lautalla

Lämmintä ja pimeää

Kaamoksenkarkotusvalot on hauska ripustaa heti pimeyden hiipiessä nurkissa lokakuun alussa. Tänä vuonna kovertelin myös Halloween kurpitsoja.

Viime keväänä kaikki tulppaanien sipulit päätyivät parempiin suihin. Niinpä päätin olla tilaamatta lisää tulppaaneja Bulbilta tänä kesänä. Tilauslistani koostui laukoista, krookuksista ja narsisseista: allium cameleon, allium neapolitanum, allium oreophilium, allium ashubertii, crocus gipsy girl, narcissus ziva paperwhite ja narcissus thalia. Toivottavasti saankin nyt nauttia kevään kukkaloistosta. Lisäksi olen saanut ystaviltä varjoliljan sipuleita, kuunliljoja ja akileijan siemeniä. Ne on kaikki laitettu nyt maahan. Osan narsissin sipuleista laitoin ruukkuihin ja nostin sisälle kasvamaan. Kauniita ovat, mutta narsissien tuoksu ei ole paras mahdollinen sisätiloissa. Taidankin kokeilla hyasintteja ensi vuonna.

Hyötykasviyhdistykseltä tilasin pari pussia keto-orvokin siemeniä. Ne päätyivät ’ketotielleni, joka muuttuu vähitellen soratiestä kedoksi. Omalta pihalta keräsin talteen keijunkukan ja kelloköynnöksen siemeniä. Tomaateista pistin pussukkan talteen 42 days -tomaatin siemeniä. Teeaineksia olen myös kerännyt talteen pitkin kesää ja niitä on nyt syksyllä mukava nautiskella.

Männyn neulaset päätyvät Neulaspolun katemateriaaliksi.

Lisäsin kattoterassin kasvatuslaatikoihin biohiiltä. Toivottavasti ensi kesän sato on runsas. Palmukaalin ja korianterin siemeniä ravistelin laatikoihin raivaustöissä. Porkkanaa kylvin kokeiluun yhden rivin.

Rannikkokaupunkien asukkaille on varmasti hyötyä tästä Helsingin kaupungin laatimasta kaupunkikasvioppaasta. Siinä on pyritty huomioimaan myös ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Rakennuspuuhia ja vehreyttä

Ihana kesä. Kevät oli niin kiireinen, etten ehtinyt kylvää mitään kasvatuslaatikoihin. Syksyn rangatkin keräsin vasta myöhään keväällä. Kun sitten vihdoin ehdin laatikkoja tutkimaan oli yllätys suuri. Mullasta näytti puskevan tilliä ja vielä enemmän tilliä, mutta sen lisäksi vielä korianteria, rucolaa, viinisuolaheinää, sitruunamelissaa, valkosipulia, timjamia, oreganoa, laventelia ja persiljaa. Mikä lahja. Päätin, että vastedes tutkin aina ensin mitä luonto antaa ja täydentelen sitten omien toiveideni mukaan. Myöhemmin istutin laatikoihin muutamia ruukkusalaatin jämiä ja ne lähtivät mukavasti kasvuun. Tilliä on pakkasessa jo pari rasiaa ja juhannukseksi tein myös tillipestoa. Syksyllä täytin sadonkorjuun tuottamia aukkopaikkoja syyskukkasilla. Palmukaalin siemeniä pitää vielä syksyllä laittaa mullan alle ensi kevättä varten.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on kasvatuslaatikko.jpg
Parvekkeen kasvatuslaatikot varhain keväällä
Parvekelaatikot syksyllä

Monesti tuntuu, ettei ole kesällä saanut aikaan mitään. Kesän aikana kertyneitä kuvia selaillessa sitä kuitenkin huomaa saaneensa aikaan vaikka mitä. Yksi tämän kesän suuremmista projekteista oli pupulan rakennus tai oikeastaan ex-halkokatoksen, ex-kepparitallin, muuntaminen pupulaksi kierrätysmateriaalien avulla.

Pupulan päärakennus

Pupulaan tuli maksaruohokatto. Rakensin vanhan katon ympärille kehyksen, jonka vuorasin patolevyllä. Kasvualustaksi tuli 10 cm kerros kevytsoraa, biohiiltä ja multaa. Biohiilen latasin nokkoskäytteellä ja bokashinesteellä. Kasvualustan peitin vanhalla juuttihupun palasella. Ajattelin sen suojaavan pintaa eroosiolta. Maksaruohot istutin kankaaseen tehtyihin reikiin.

Uusi puutarhakaappini mitoitettiin niin, että potkupyörä mahtuu sen alle

Toinen isompi projekti oli puutarhakaapin rakennus. Keväällä kyllästyin pitkin pihaa vieriviin ruukkuihin ja tarvikkeisiin. Pienellä tontillamme ei ole rakennusoikeutta tehdä kunnollista ulkovarastoa, joten tein tälläisen seinäkaapin, johon saan tarvikkeet kätevästi jemmaan. Avoimilta senähyllyiltä tuuli vie tarvikkeet mennessään. Kaapin ulkopuoli on talon kanssa yhteneväistä Vinhan keltaista TVT 502X sävyä ja sisäpuoli vihreää TM T7006.

Nyt tuuli ei pääse ripottelemaan romppeitani

Puolivarjoisaa sisäänkäyntiä koristivat tänä keväänä keijunkukat. Ne ovat itselleni uusi tuttavuus, mutta taidan tilata niitä myös ensi vuonna. Ehkä kokeilen jopa kasvattaa itse siemenistä.

Sisäänkäynnin keijunmekot. Taimet tilasin valmiina.

Keväällä päätin aloittaa muovin vähentämisen pihasta. Olin laittanut muovia talon lähellä oleviin istutuksiin jakamaan multakerrosta ja salaojasoraa. Mietin aluksi, että olisin korvannut maanrakennuskankaan juuttikankaalla, mutta sitten tulin siihen tulokseen, että multa varmaankin könttiintyy juuriston vaikutuksesta sen verran, että kestää paikoillaan ilman kangastakin. Kyselin asiasta vielä ’Puutarhan parhaaksi’ ryhmässäkin. Niinpä päädyin laittamaan soran päälle vain ohuelti sanomalehtiä. Tässä penkissä oli alunperin punahattuja. Ne vain tuntuivat kurkottelevan poispäin talosta, kohti valoa, niin päädyin siirtämään ne keskemmälle pihaa ja tilasin tähän pari alppiruusua ja yhden atsalean.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on muovi.jpg
Maanrakennuskangas on nyt poistettu

Nyt syyskesällä istutus talon edustalla näyttää jo mukavalta, mutta menee vielä vuosikausia, että alppiruusut kasvavat loistoonsa. Talon edestä siirretyt punahatut näyttävät viihtyvän paljon paremmin keskemmällä pihaa.

Uudet istutukset elokuussa

Jätin pihaani aluksi pienen nokkospuskan. Ajattelin sen olevan kiva lannoitelähde ja kehtokasvi pikku toukille. Nokkoasen leviämisvoima on kuitenkin aika uskomaton ja keväällä todella riitti aineksia nokkoskäytteeseen. Lisäksi olen kuivattanut nokkosta, jotta minulla on ensi keväänä jo varhain typpilannoitteen raaka-ainetta. Teeaineksista olen laittanut kuivumaan vadelmanlehtiä ja minttua.

Ketotie projektini etenee vähitellen. Yleensähän ihmiset yrittävät pitää sorapinnan ’puhtaana’, mutta minulla tavoitteena on kasvattaa siihen katokasveja. Itse tykkään vehreydestä näillä pienillä tonteilla ja samalla voin edistää ekologisuuttakin.

Toffe tarkastelee ketotietä

Syyskesällä terassilla on jo aika vehreää. Ensi kesänä täytyy lojua enemmän riippumatossa kirjoja lukien.

Syksyinen terassi
Tomaattisatoa – 42 days nousi uudeksi suosikiksi. Se tuottaa runsaan ja maukkaan sadon nopeasti. Täytyy ottaa siemeniä talteen ensi vuotta varten. Vanhana tuttuna suosikkina jatkaa Sungold.

Talon edustan polku takapihalle oli yksi uudistuskohteista. Korotin pengerrystä turveharkkojen avulla. Harkot ovat aika kalliita, joten sahasin niitä puoliksi. Purin tästä kohtaa yhden laatikon ja laitoin tilalle pari hunajamarjaa. Keväällä marja-aronian alla kukkivat karhunlaukat. Ensi keväänä ajattelin maistella niitä.

Uudistettu polunreunus ja kiitävä koira
Vanhoissa turveharkoissa on jo ihana sammalpinta

Alapihan puutarha on hyvin varjoisa. Tänä vuonna pallohortensia röyhähti loistoonsa ja kasvatti valtavat kukkatertut. Myös andiatumi näyttää asettuneen paikoilleen.

Alapihan varjopuutarha

Lehtosinilatvat kukkivat nyt ensimmäistä kertaa. Kavereille on lähtenyt siemeniä postitse.

Valkoinen lehtosinilatva lammen rannalla
Nepalinhanhikki etsii itselleen innokkasti uusia asuinsijoja

Talven aikana suunnittelen ainakin pumpun letkulle katseen kestävän kiinnityssysteemin.

Kevät

Ensimmäinen leppäkerttu, perhonen ja peipon laulu on havaittu. Siemenpussit on selailtu läpi useampaan otteeseen ja jotain on jo päätynyt multaankin. Terassi on siivottu ja ensimmäiset suunnitelmat laadittu.

Talvipuuhia

Kellarin kasvatuspiste

Ensimmäiset kasvit on jo laitettu kasvamaan. Paloittelin inkiväärin juuren. Laitoin palat veteen likoamaan n. 4 tunnin ajaksi ja tökkäsin multaan. Satoa pitäisi päästä korjaamaan kesäkuussa.

Hyötykasviyhdistykselle lähti siementilaus: koristekurpitsasekoitus, sinivioletti kelloköynnös, karhunlaukka, kamomillasaunio, esparsetti, sungold tomaatti ja latva-artisokka green globe. Exotic Gardenin siementilaukseen lähti: tähkäkimikki, tuoksusimake, tuoksumatara, japaninyrttiputki, helmiäishalikka ja tähtililja. Tilauksessa on useita varjon ja puolivarjon kasveja, joiden pitäisi sopia puiden varjostamaan puutarhaamme. Suomen Niittysiemeneltä tilasin talon varjoisalle puolelle, soratielle ja sen penkoille sopivien kasvien siemeniä; ne tulikin jo leviteltyä paikoilleen.

Minulla ei ole ollut oikein hyvää esikasvatuspaikkaa. Niinpä olikin ilahtunut, kun sain nyt talvella lahjoituksena valaisimen, joka sopii oivallisesti esikasvatukseen. Spektri ei ole kasveille optimoitu, mutta uskoisin sen välttävän tälläiseen epäammattimaiseen toimintaan. Kellariin onkin nyt viritetty esikasvatuspaikka. Ajastin pitäisi vielä hankkia.

Talvella on myös hyvä aika perehtyä maaperän kunnossapitoon ja suunnitella sopivaa luomulannoitekoostumusta. Löysin artikkelin, josta löytyi bokashi-nesteen ravinnepitoisuudet. Olle Lind: Evaluation of bokashi fermentation leachate as a biofertilizer in urban horticulture – inorganic plant nutrient content in bokashi leachate and its effect as a fertilizer on pak choi, Faculty of Landscape Architecture, Horticulture and Crop Production Science, Swedish University of Landscape Architecture (2014).

Talvi tuo myös hyvin esille, että puutarha kaipaa lisää ikivihreitä kasveja. Suunnitelmissani on vaihtaa kataja ja ruusun paikkoja ja hankkia kaksi pesäkuusta. Lisäksi pihalle voisi istuttaa metsäkuusen ja pitää sen saksimalla pienenä ja tuuheana. Takapihalle, seinän viereen, voisi istuttaa marjatanalppiruusu Haagan, nukka-alppiruusu Unelman ja atsalea Violettan. Väleihin ainakin kotkansiipisanaisia. Penkissä nyt olevat perennat voisi siirtää pihan keskelle kohopenkkiin. Vaihdon yhteydessä myös multaa ja salaojasoraa erottavan suodatinkankaan voisi vaihtaa muovittomaan ratkaisuun.

Syksy

Kattoterassin hyöty- ja ilotarha

Syksy on aina hiukan haikeaa aikaa, mutta puutarhurin mielessä siintää myös seuraavan kesän elämä. Tilasin siemeniä FBn kasvivaihtoryhmästä. Akileijoja kylvin ruukkuihin istutuslaatikon viereen. Ellenin neilikka -kippoja järjestelin tuurenpihlajan viereen ja narsissivuokkoja päätyi lammen rannalle. Lisäksi kokeilin saisinko oman hietaneilikan kasvamaan siemenestä. Kukkasipuleita tilasin bulbi.nl verkkosivuston kautta; kirjopikarililjoja, scilloja ja Rip van Winkle narsisseja. Lisäksi taidan hankkia hiukan Pink Impression darwinhybriditulppaaneja ja White Cheerfulness narsisseja ruukkuun istutettavaksi. Sipuleita taitaa upota puutarhaan yhteensä reilut pari sataa kappaletta.

Mustikkapensaat ja tuurenpihlaja ovat vielä suojaamatta

Turun matkalla tuli käytyä paikallisen puutarhaliikkeen alennuslaareilla hakemassa täydennystä puutarhan istuttamattomiin kohtiin. Marketanpuiston syyspäivät ovat itselle muodostuneet lähes perinteeksi ja sinne päädyin tänäkin vuonna tutkimaan tarjontaa. Huomasin puutarhastani puuttavan väriä, joten ostin hurmesilkkiheiniä, keijunkukkia, purppuraheisiangervon ja keltaheisiangervon.

Tomaatitkin täytyi kerätä lämpimään. Huomioita: Incas on herkkä latvamädälle, Tiny Timin täytyy olla kunnolla kypsynyt, että saavuttaa maukkauden, Balkonzauber on hyvä ja satoisa, Tigerella ja Indigo Rose ovat maukkaita. Suosikkina jatkaa Sungold, joka on aikainen ja makea lajike.

Myöhemmin syksyllä tein toisen tilauksen fb-ryhmän kautta. Sorapihalle ripottelin valkoisen tulikukan simeniä. Ruukkuihin laitoin jaloängelmää, keijuängelmää, lilaa kylmänkukkaa ja pinkkiä amerikanvuokkoa. Plantagenista mukaan tarttui alennuskorista valkosipulia. Toivottavasti ehdin istuttaa ennen pakkasia.

Parvekelaatikoihin voisi lisätä keväällä biohiiltä, jotta niiden vedenpidätyskyky paranisi.

Minikiivi ja karhunvadelma tuottivat tänä vuonna satoa. Köynnöspinaatin tuottama sato jäi kokeilematta. Tähän ongelmaan täytyy ensi vuonna paneutua; puutarhassa kasvaa monenlaista syötävää, mutta niiden hyödyntäminen on vielä lapsen kengissä.

Kaurisaita

Keväällä havahduin yöllä koiran haukuntaan ja menin olohuoneeseen katsomaan mikä oli hätänä. Tulppaanien ylle oli kumartunut suuri hahmo, joka loikkasi äkkiä pois näköpiiristä. Kauriit ovat tosi söpöjä kauempaa katseltuna, mutta omalle pikkupihalle en kaurislaumaa halua. Muhittelin aitasuunnitelmaa joitakin viikkoja ja päädyin leikkisään riukuaitaan. Tein aitaluonnoksen ja varmistin suunnitelmani sopivan myös naapureille. Tavoitteena oli huomaamaton ja luontoa myötäilevä aitarakenne, joka pitäisi kauriit ulkopuolella ja koiran omalla pihalla.

Halusin lisätä aidan huomaamattomuutta tekemällä siitä myös viinimarja-aidanteen tuen ja kuorruttamalla sen köynnöksin. Koska suunnittelin käyttäväni aidannepensaana mustaviinimarjaa täytyi lahonkestoa lisätä myrkyttömin keinoin. Googlailemalla löysin riukuaitavalmistajan, jolta on mahdollista saada aitatolpat hiillettyinä. Hiiltäminen on perinteinen keino lisätä puun lahonkestoa. Niinpä otin yhteyttä Risto Lehtoseen ja tein tilauksen aitamateriaaleista.

Rakennustyöhön toi lisähaastetta tontin maaperä, jossa kallio on osin hyvin pinnassa. Päädyimmekin tekemään myös pienen anturan pariin tolppaan. Halusin aidan nopeasti harmaaksi, joten käsittelin sen rautasulfaatilla. Alaosaan asensin mustan verkon koiraa varten. Linnuille tuli pari uutta asuntoa ensi vuotta silmällä pitäen. Kasveja täytyy vielä hankkia aitaa verhoamaan. Kokonaisuuteen olen onneksi tyytyväinen.

Välinetestailua

Tähän mennessä olen pärjäillyt muovisella istutuslapiolla, lapiolla ja kastelukannulla. Avoimien puutarhojen teemapäivän myötä sain testiin Fiskarsin työvälinesetin. Tarkoitus oli esitellä sitä teemapäivänä, mutta paketti saapui vasta teemapäivän jälkeen.

Harvennuskuokka

Minulla on hyötytarha korkeissa kasvatuslaatikoissa ja kaikki kasvit ovat sikin sokin, joten tälle ei ole ollut vielä paljon käyttöä. Hiukan kuitenkin kokeilin yhden tyhjän kasvatuslaatikon möyhennyksessä, johon laitoin palmukaaleja kasvamaan. Ehkä käytän tätä jatkossa kaalien alustan karsimiseen. Kevyt ja mukavan tuntuinen.

Premium istutuslapio

Tämä on todella hyvä. Aikaisempi istutuslapioni oli liian kapea ja muovinen. Rosterinen terä uppoaa maahan paljon paremmin ja kahvasta saa mukavan otteen. Jämäkän ja kestävän oloinen.

Kivetysten puhdistusrauta

Meillä on kivetyksiä vain vähän ja niiden väliin olen ihan tarkoituksella kylvänyt nurmikon siemeniä. Jäänyt kokeilematta.

Pikkuharava

Jätän lehdet maatumaan kukkapenkkeihin, mutta tämä voisi olla sopiva taloa ympäröivän kivivyöhykkeen putsaamiseen. Kokeillaan syksymmällä.

Rikkaruohonpoistaja

Jos voikukasta haluaa pysyvästi eroon, tämä on väline siihen. Tiiviillä mursketiellä kitkentä voi olla hankalaa ja välineen käyttö tuntui aluksi hankalalta. Työtä hidastaa juuren nyppääminen irti pihdeistä.

Luonnonmukainen puutarhuri ei paljon välineitä tarvitse, mutta ne vähät saisivat mieluusti olla kestäviä ja näppäriä käyttää. Tällä hetkellä työkalupakistani puuttuu vielä isot oksasakset. Mies kokeili edellisiä raudan katkaisuun……….

Sienipeti

Kävin joitakin viikkoja sitten hakemassa Helsieneltä n. 25 sienirihmastopurkkia. Olin valmistellut pedille jo etukäteen paikan talon varjoisalta puolelta kasvatuslaatikosta. Levittelin massan n. 20cm paksuiseksi kerrokseksi , kastelin hyvin ja peitin aukileikatuilla kartonkisilla kauppakasseilla. Painoksi asettelin tiiliä.

Tällä hetkellä pedin helmat pursuavat sieniä ja olen päätynyt suikaloimaan ja kuivaamaan osterivinokkaita. Yhden sieniateriankin olen toki jo valmistanut. Sienten kasvatus vaikuttaa puuhalta, jossa aloittelijakin voi kokea onnistumisen iloa. Tuotannon heikennyttyä kasvualustan voi lopuksi käyttää vaikka katteena. Sieniä saattaa toki poksahdella edelleen harvakseltaan.